mikkila.org


Harrasteet
Valokuvia
Laivamallit
RC lentokoneet
Autot
Fiuden matkakertomus
Alfa Romeo
Muuta
Etusivu
Uutisia
     



18.9.2002

JES!

Viimeinkin se on ohi. Meinaa hitsausurakka. Kaikki paikat on nyt hitsattu paikoilleen. Ja ihan autoa polttamatta. Jälki ei ole kaksista, mutta mitä muuta voikaan odottaa sunnuntaihitsarilta. Sanamukaisesti.

Hommahan oli valmistua tuossa muuan päivä sitten, mutta kaatui sen langan puutteeseen. Hain sen maanantaina, mutta miun tuurillahan kutakuinkin vesisade alkoi siinä vaiheessa kun pääsin töistä ja loppui sitten joskus yön aikana. Siis hitsaamaan en päässyt, enkä sen puoleen päässyt tekemään mitään muutakaan.

Sain myöskin takaisin maanantaina ne takapuskurin kiinnitysraudat. Ja hyvältä näyttää. Koska tuli vettä niin pikkuhommana otin ja pistin niihin maalin päälle. Odottavat siis paikalleen asennusta. Toisena minityönä ajattelin pistää sen uuden langan paikalleen. Tästä tulikin sitten isompi homma kuin ajattelinkaan. Itseasiassa isompi kuin niiden rautojen maalaus.

Loppu langan pätkä pois. Uusi kela muoveista. Perkele. Tämähän oli suoraa tavaraa kun ensimmäiset 10 metriä purkautui samantien kelalta. Kela paikalleen ja yritin sitten saada langan takaisin kelalle, jonka jälkeen ujutin sen koneen siirtopyörästön läpi putkeen. Koneeseen virrat ja painan liipasinta. Jesh, sehän menee hyvin sinne. Kunnes. Tulikin "yllättäen" jotain vastaan ja langan siirto loppui siihen. Otin jo langan poiskin pariin kertaan, työnsin vahaa lankaa suuttimen läpi väärään suuntaan, jne, jne. Ja mikään ei tuntunut auttavan. Kunnes se yllättäen pääsikin tuosta vaikeasta paikasta ohi ja samantien sylkäisi langan pään suuttimesta kartanolle... öh. Noh se toimii.

Eilen sitten olikin kuivempaa. Siispä kopperon kimppuun ja suunnittelemaan.

Vänkärin lattialla pitkittäispalkin päällä olleet reiät meinasivat tuottaa hiukan harmaita hiuksia, koska suoraan aiotun hitsisauman alla meni jarruputket taakse. En Ihan uskaltanut alottaa saumantekoa kun putket oli kutakuinkin kiinni pellissä. Siispä auton alle ryömien ja tutkimaan että mites ne saisi irti. Samalla jälleen tiiraillen joka suuntaan että Vieläkö siellä olisi reikiä. Ei muuten ollut. Onneksi.

Ne jarruletkut olivat kiinni kahdella teräspannalla, jotka on hitsattu pohjaan kiinni ja kietastu putkien ympärille. Olikin urakkaa saada ne taipumaan suoraksi, jotta sai putkia pudotettua lattiatasosta edes hiukan. Hiukan hikeä ja äherrystä, niin kyllähän ne sieltä irtosivat. Ja pannat eivät edes katkenneet. Eli putket saa vielä kiinnikkin.

Sitten olikin se nätti homma. Eli itse hitsaus. Paikkoja ei ollutkaan jäljellä kuin viisi. Ja homma oli äkkiä ohi. Siispä rojut kasaan ja sinkkimaalia jokapaikkaan. myöskin alapuolelle. Sinne tosin näytin ensin hiukan teräsharjaa, jotta sain irtonaiset ja osittan kärynneet massan- ja maalinriekaleet pois tieltä.

Itseasiassa tämä urakka oli sen verran nopea että kun hyllyssä oli jonkin verran pohjamassaa niin innostuin massaamaan pyöräkotelot. Ja purkinpohjallinen riitti tähän juuri ja juuri. Ja kyllä se on sotkevaa tavaraa ja on todella vippumaista repiä hiuksista irti.

Tämän päivän urakka olikin kaupassa käynti. Sillä tuota massaa oli sen verran vähän ette se mihinkään riittänyt. Lisää piti saada. Kävin paikallisesta halpakaupasta ostamassa parikin purkkia lisää. Samalla kouraan jäi uudet eristematot lattiaan ja myöskin bitumimattoa jäykisteeksi ja myöskin äänieristeeksi. Hintaahan näille tuli. Nuo eristeet ovat muuten hiukkasen arvokkaita. Mutta ei auta, niitäkin tarvitaan. Onneksi alkavat olla viimeisiä ostoksia tässä konkurssissa. Toivottavasti ainakin.

Tai, oli tälle päivälle muutakin hommaa. Eilen kun en maalannut paikkoja kuin sinkkimaalilla niin tänään pykäsin päälle sitten parempaa pohjamaalia. Ja joka nurkkaan mihin sitä vain pysty pistämään. Myöskin käsilleni. Samoin massasin perämontun pohjan ja peräpellin alareunan. Koko peräpeltiä ei ole tarkotus massata, mutta arimmat kohdat kuitenkin.

Taaskin tuli todistettua että sotkevaa tavaraa se on. Jälleen hiuksissa. Miten se onnistuu joka kerta...

Niin, perämontunhan hitsisaumathan ole maalannut jo aikaa sitten niin taka-akselin takapuoli alkaa olla pian puskuria vaille valmis. Pientä fiksausta ja saapi pistää sinne maton ja muut roinat paikalleen.

Kuviakin on ja niitä otetaan lisääkin. Mutta en ihan tähän hätään saa niitä kammerasta kartanolle.


Edellinen Takaisin Seuraava