mikkila.org


FSBUS projektit
FSBUS pääsivu
FSBUS sivusto suomeksi
Dokumentteja
LCD
Throttle
Gear Leveler

Own Projects
Linkit
fsbus.de
Jari's page
Feedback
     
FSBUS


English version here


Projektissa oli alussa muutamia haasteita PIC:n ohjelmoinnin kanssa. Kun vaikeudet saatiin voitettua Dirkin ystävällisellä avustuksella alkoi homma päästä alkuun. Kerron tarkemmin tavoitteista ja systeemin rakenteesta sitä mukaa kun saan panelia kasattua.


Protokytkentä

Paneli Mutta, ongelmista päästiin eroon. PIC saatiin ohjelmoitua ja systeemi lähti toimimaan. FSBUS on suunniteltu alunperin toimimaan PIC 16F84-04P mikrokontrollerin kanssa ja sen pitäisi toimia saumattomasti PIC 16F85A piirin eri variaatioiden kanssa täysin ilman ongelmia, niin silti ohjelmoinnissa on edelleen jotain pientä harmia. Tosin mahdollisesti syynä voi olla käyttämäni NS232 sarjaliikennepiiri, jota käytän alkuperäisen MAX232 piirin sijasta. MAX232:sta ei ole lähikaupasta saatavilla...

Mutta, kun systeemi lähti toimimaan niin pulttasin molemmat kortit testialustalle ja kasasin muutaman testikytkimen sekä yhden rotaryn, joka on siis pyöritettävä nuppi esimerkiksi radioille. Ei mitään ongelmia.

Korteista pienempi on COMIII-kortti, joka jakaa lisäkorteille jännitteet (+5v), toimii sarjaliityntänä korttien ja PC:n välillä ja tuottaa ohjelmointitilassa +13.6 volttia PIC:lle.


Valmiit kortit

Paneli Kun yksi kortti toimi ja laskeskelin tarvittavien nappuloiden ja nuppien määrää tulin siihen johtopäätökseen että yksi kortti ei riitä. Oli siis kasattava toinenkin. Kuvassa kaikkien kolmen piirilevyn juotospuoli.


Runko

Paneli Koska kortit toimiva niin piti ryhtyä sanoista tekoihin. Piirsin CAD:lla alustavan kuvan panelin toiminnoista ja nuppien sijoittelusta. Samalla sain mitat kuinka iso panelista pitäisi tehdä ja hiukan kasvatin niitä tulevaisuutta ajatellen. Tarkoituksena on etupaneliin sijoittaa rinnakkain kaksi 6.25 tuuman laiteräkkiä, joihin sitten eri komponentit kiinnitetään. Tällä saadaan myöskin järjestelmän muuteltavuus aikaan. Lisäksi tuo 6.25 tuumaa on Bendix radiolaitteiden leveysstandardi.

Panelin runko on rakennettu L-mallisesta muovilistasta, jonka sivujen mitta on 15mm. Listat on yhdistetty toisiinsa ruuveilla. Jälleen muuteltavuutta ajatellen. Pohjalevy on vaneria.


Rungon kalustusta

Paneli Rungon kun sai valmiiksi niin seuraavaksi aloin miettiä sisustuksen kalustusta. Tämä kun on kuitenkin helpompi tehä ennenkuin kiinnittää peitelevyt paikalleen. PC:n normaalista AT-virtalähteestä on tarkoitus saada kaikki tarvittavat käyttöjännitteet koko panelille. FSBUS:n COM-kortti tahtoo 9-volttia mutta empiiristen tutkimusteni mukaan sen pitäisi syödä huoletta suoraan 12 volttia. Tämän vahvistan myöhemmin. Lisäksi PC:n powerista saan suoraan 5 voltin jännitteet näytöille ja panelin valaistukselle.


Ja päällystystä

Paneli Sain tuossa käsiini mattapintaista 2mm vahvuista mustaa muovilevyä (polyeteeniä), jota sitten illan verran leikkelin ja sovittelin paikalleen. Vielä puuttuu takaseinä. Muun tuloksen näkee kuvasta. Etupuolen aukkoihinhan tulee itse avioniikka.


Liitännät

Paneli Koska kotelointityö alkoi näyttämään asialliselta siirrtyin takaseinän pariin. Tiesin jo etukäteen että täällä tulisi hiukan murheita. Sillä takaseinään piti saada liitännät näytöille sekä virtaselle. Virtalähteeksi en pistäkkään 9 voltin pientä seinämuuntajaa vaan suoraan 200 wattisen PC:n AT-virtalähteen, koska tästä saan 5 volttia näytöille, panelin valaistukselle ja kaikelle muulle tarvittavalle. Sekä 12 volttia FSBUS:lle. Luulisi virran riittävän.

Paneli COM-kortille syotetään kytkentäkaavioiden mukaan vain 9 volttia mutta pikaisten tutkimusten jälkeen totesin ettei se ole moksiskaan 12 voltista. Suurin epäilyksen aihe oli 555-ajastin, jolle kyseinen 9 volttia menee suoraan. Muualle käyttöjännite on requloitu 5 volttiin. Timerin tehtävänä on generoida 9 voltista noin 13.5 volttia PIC:n ohjelmointia varten. Ja tähän ei ihan tuo PC:n 12 volttia riitä suoraan. PIC:n ohjelmointijännitteen täytyy olla 12 ja 14 voltin välillä. Eli timer on jätettävä COM-kortille. 555:n datalehtiä tutkiessani totesin sen syövän huoletta jopa 16 volttia, niin en nähnyt enää mitään esteitä 12 voltin käytölle. Ja tämän totesinkin kokeilun jälkeen. Siis suoraan 12 volttia COM-kortille ja oskiloskoopilla hutkimaan mitä jännitteitä COM-kortin eri paikoissa oli. Kaikki normaaleja eikä mitään hätää. Ajatuksena tosin on vielä heittää kuikkaan 7805, eli 5 voltin requlaattori, ja syöttää PC:n powerista suoraan 5 volttia tilalle.


Namiskoita ja muita härveleitä

Sillisalaatti Kotelo itsessään on jo siinä vaiheessa että voisi aloittaa kalustuksen. Siispä autopilotti on hyvä paikka aloittaa. Tutkimustyö ja muuta pikkujuttu oli jo suoritettu loppuun, joten rotaryiden ja painikkeiden paikat olivat selvillä. Kaapeleiden ja muiden juottamisessa on vain Hirveä työ. Ja tuollaiseen pariinkymmeneen nappulaan tulee hirveä määrä piuhaa, kuten kuva osoittaa.

Testiä Pari hassua kytkytintä paikalleen. Hiukan työpöydän siivoamista ja Viimeinkin pääsee testaamaan. Panelin kalustun on vielä "hiukkasen" puolitiessä. mutta tuolla voi jo hallita autopilotin ihan täysin. Myöskin puolet sähköistä on namiskoiden takana.

Näyttöjä Nyt olikin hyvä yhdistää toinen osa-alue tähän kokonaisuuteen. LCD-näytöt. Siis pikaisesti kasata näyttöjen kaapelointi ja tehdä näytöille väliaikaiset kiinnitykset. Siis tuo teippi ei ole todellakaan pysyvä kiinnitystapa. Myöskin sain kasattua NAV1 ja NAV2 radiot, jolloin hiiren käyttöä sai vähennettyä entisestään.

Tekstiä Namiskoita alkoi olemaan sen verran paljon. Varsinkin kun lisäsin valokytkimet omalle modulilleen. Että kytkimien sijoitukset yksinkertaisesti unohtuivat. Siispä toteuttamaan panelin tekstit. CAD:lla piirsin pohjat ja kirjoitin tekstit kohdalleen. Lopuksi tulostin kaiken A3 paperille ja leikkelin eri modulien kuvat irti. Tässä on vielä protoasteella oleva toteutus. Paperi on yksinkertaisesti sijoitettu kytkimien alle. Lopullisessa versiossa tulee olemaan lamelloidut tekstit tai ohut pleksi tekstin päällä.

Tekstiä Ja koska puolet panelin moduliyksiköistä oli edellen teipillä kiinni, niin leikkasin muovista loputkin peitelevyt irti. Porasin kulmiin reiät kiinnitystä varten ja pistelin ne paneliin kiinni kunnolla. Tämän tapainen ratkaisu antaa mahdollisuuden muuttaa yhtä moduliyksikköä kerrallaan. Ilman että tarvitsee koko etulevyä pistää uusiksi.


Tästä jatketaan...


Mitä Pitäisi tulla

Paneli Ja tämä on tavoite

Takaisin
Päivitetty: 9.02.2009